Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka-arvio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka-arvio. Näytä kaikki tekstit

maanantai 5. lokakuuta 2020

Yksinvaelluksen ruoat - punnittua energiaa

 Yksinvaelluksen varusteet ja tunnelmat on ruodittu, mutta vielä pitää käsitellä eräs tärkeä osa-alue - nimittäin ruoka. Minulle vaelluksen ruokailuilla on iso merkitys. Ruoka tuo totta kai energiaa ja lämpöä, mutta yhtä lailla se tuo myös hyvää mieltä ja tsemppihenkeä. Ankea ruoka ankeuttaa. Hyvä ruoka hyvittelee. Näin se on minun kohdallani. Muut voivat ajatella omalla tavallaan.

Yksinvaelluksella piti miettiä hieman tarkemmin ruoka-asiaa, koska ruokien paino ei saanut nousta liian suureksi. Muuten olisi tullut rinkan kokonaispainoksi turhan suuri lukema.

Maisemakeittiö


Ylipäätään suunnittelin vaelluksen ruokalistan niin, että ruoat olisivat:

- Energiapitoisia

- Hyvän makuisia

- Kevyitä kantaa

- Helposti trangialla valmistettavia

- Keittimen kaasua säästäviä

- Pieneen tilaan pakkautuvia

- Vaihtelevia

Trangian kohdalla tein sen ratkaisun pakatessani, että jätin yhden kattilan kotiin. Koko reissun tein siis vain yhdellä kattilalla, mikä asetti omat rajoituksensa ruoanlaittoon.

Ruokalista viikoksi

Porosalamipasta

Reissuni eteni ruokien kera suurin piirtein tähän malliin:

Perjantai 21.8. Yöjuna Rovaniemelle klo 20.05, vaihto Tampereella klo 21.45 (lähtee klo 23.05)

 -> Evästä junaan

 

Lauantai 22.8. Juna Rovaniemellä klo 7.38, bussi Karigasniemelle klo 11.20

Perillä Sulaojalla noin klo 18.15

Kävely Sulaoja – Luomusjoki 2 km

-> Aamupalaa Rovaniemellä, evästä bussiin

-> Iltaruoka Luomusjoella: Salamipasta, näkkäriä, teetä

 

Sunnuntai 23.8. Luomusjoki – Geavvogeaslattu 13 km 

Aamupala: Mysli, kiisseli, näkkäri, kaakao

Lounas: Jauhelihakeitto

Välipalaa: Pähkinöitä

Päivällinen: Kvinoasössö

Iltapala: Teetä, näkkäriä, suklaata

 

Maanantai 24.8. Geavvogeasslattu – Fjellun putous 15 km

Aamupala: Mysli, kiisseli, näkkäri, kaakao

Lounas: Poro-tattipasta

Välipalaa: Myslipatukka

Päivällinen: Chili con carne

Iltapala: Teetä, näkkäriä, kaura-omenapaistos ja vaniljakastike

 

 Tiistai 25.8. Fjellu - Guivin autiotupa 13 km

Aamupala: Mysli, kiisseli, näkkäri, kaakao

Lounas: Broilerijauhelihakeitto

Välipalaa: Pähkinöitä

Päivällinen: Kaalipata

Iltapala: Mansikkasössö, vaniljakiisseli, teetä, näkkäriä

 

Keskiviikko 26.8. Guivi - Akukammi 10 km

Aamupala: Mysliä, kiisseliä, kaakao, näkkäri

Lounas: Nuudelikeitto, näkkäri

Välipalaa: Pähkinää, suklaata

Päivällinen: Bolognesepasta

Iltapala: Suklaata, näkkäriä, teetä

 

Torstai 27.8. Akukammi - Njaugoaivi 7,5 km

Aamupala: Mysli, kiisseli, kaakao, näkkäri

Lounas: Italianpata soijarouheella

Välipalaa: Myslipatukka

Päivällinen: Porokeitto

Iltapala: Näkkäriä, kaakaota, suklaata

 

Perjantai 28.8. Njaugoaivi – Ruktajärvi 6 km

Aamupala: Mysli, kiisseli, kaakao, näkkäri

Lounas: Italiannpata soijarouheella

Välipalaa: Pähkinää, suklaata

Päivällinen: Nuudelimössö, broilerinjauheliha, kasvikset

Iltapala: tee, näkkäri, suklaa

 

Lauantai 29.8. Ruktajärvi - Luomusjoki 10 km

Aamupala: Mysli, kiisseli, kaakao, näkkäri

Lounas: Nuudelit, soijarouhe, kasvikset

Välipalaa: Myslipatukka

Päivällinen: Jauhelihakastike, muusi

Iltapala: Näkkäri, kaakao

 

Sunnuntai 30.8. Luomusjoki -Sulaoja 2 km

Bussi Sulaojalla noin klo 10.56

Bussi Rovaniemellä klo 17.25

Yöjuna Turkuun klo 21, vaihto Tampereella klo 5.39

Aamupala: Mysliä, kaakao, näkkäri

Välipala ennen bussia: Pähkinöitä, myslipatukka

-> Bussissa ostaen lounaspalaa

-> Rovaniemellä ruokaa ja evästä yöjunaan

 

Maanantai 31.8. klo Juna Turussa klo 7.33

Kuivattavat ruoka-aineet

Kuivattuja ruokia

Suurin osa ruoka-aineista olivat itse kuivaamiani. Seuraavat asiat päätyivät kuivuriin:

- jauheliha ja broilerinjauheliha (useaan eri ruokaan)

- poronkäristysliha (porokeittoon)

- keittovihannessuikaleet (keittoihin)

- perunasuikaleet (keittoihin)

- tomaattimurska (bologneseen ja chili con carneen)

- mansikat (marenkijälkkäriin)

- omenakuutiot (kaura-omenapaistokseen)

- kidney- ja mustapavut (kvinoamössöön)

- wokkivihannekset (kvinoamössöön)

- porkkanaraaste (bologneseen)

- kaalisuikaleet (kaalipataan)

- porkkanasiivut (kaalipataan)

- paprikasiivut (taisin sekoitella moneen ruokaan)

- paseerattu tomaatti (chili con carneen)

- herkkutatit (kuivattu jo viime syksynä)


Kaikki ruoat järjestyksessä


Keräsin ruoat valmiiksi omiin pusseihinsa. Käytin tällä kertaa Eskimo Tuplis -pusseja, jotka olivat kyllä tosi tiiviitä ja kestäviä. Käytin pusseja myös ruokien ennallistamiseen, eli laitoin vettä sekaan ja pussin sijoitin hölskymään trangian sisälle siksi aikaa, kun kuljin päivän etappia. Pussi säilyi trangian sisällä hyvin ehjänä ja suljettuna.


Jokainen ateria oli omassa pussissaan. Lisäksi pakkasin ruoat päiväkohtaisesti isompiin Tuplis-pusseihin. Näin oli helppo ja selkeä hallinnoida päivän ruokia. Otin esille kyseisen päivän ruokapussin, josta ammensin sen päivän ajan ruokia. Eipähän tarvinnut joka kerta säheltää ja etsiä, missä mikäkin pussukka löytyy.

Yksinäinen aamunäkkäri


Viikon grammat


Punnitsin mielenkiinnosta kaikki ruokapussit eri päivien osalta:


Lauantai 218 g

Sunnuntai 492 g

Maanantai 646 g

Tiistai 556 g

Keskiviikko 616 g

Torstai 396 g

Perjantai 526 g

Lauantai 558 g

Sunnuntai 306 g


Lisäksi mukana:

Näkkärit 400 g

Metwursti 300 g

Sulatejuusto 400 g

Vararuokia ja muuta tarpeellista keittiöön 684 g


Ruoat painoivat yhteensä: 6 098 g


Huolestuneena pohdiskelin ennakkoon, onko määrä yhtään oikeanlainen. Kysyin jopa kokeneemmilta mielipidettä, eli laitoin keskustelunavauksen Facebookissa Vaellus-ryhmään, jossa useampi vakuutteli, että kuuden kilon ruokamääräni kuulosti ihan sopivalta. Hassua, miten sitä suhtautui paljon epävarmemmin tähän tilanteeseen, kuin partioreissujen vaellusruokien arviointiin. Niissä olen ollut hyvin selkeällä mielellä ja sillä ajatuksella, että ruokaa on tarpeeksi.


Kvinoasössö oli mauton. Plööh.

Energiamääriä en erikseen laskenut, koska arvioin niitä silmämääräisesti suunnitellessani ruokalistaa. Vaelluksella kulutus kasvaa jonkin verran, joten energiansaannista pitää huolehtia. Siksi on tärkeää, että ruoka on omasta mielestä hyvää, jotta sitä myös tulee syötyä tarpeeksi. Kvinoamössöni oli tällä kertaa melko ankeaa, ja ruoka sattui olemaan juuri silloin vuorossa, kun päälleni hyökkäsi ukkoskuuro. Litimärissä olosuhteissa ei kvinoamössö maittanut oikein lainkaan, mutta pupelsin sitä väkisin niin, että vatsa täyttyi.


Loppuarvio ruoista


Kaiken kaikkiaan ruoat olivat oikein hyviä ja maittavia. Tässä loppuun vielä muutamia huomioitani ruoista ja niiden pakkaamisesta:


1) Olipas kätevää, kun olin lisännyt moniin ruokapussukoihini mausteet jo valmiiksi. Eipähän tarvinnut mittailla paikan päällä suolaa, liemijauhetta tms.


2) Yhden päivän ruokatarpeet niputin yhteen isoon Tuplis-pussiin. Se on loistava systeemi. Siirsin päiväpussin aina rinkan alaosaan, jossa säilytin trangiaa, kaasua ja ruokailuvälinepussia. Helppoa ja nopeaa!


3) Turha yrittää esittää, että tykkäisi pavuista vaelluksella, jos ei niistä kotonakaan kauheasti välitä :D


4) Riisiä ei kannata ottaa kokonaista Uncle Ben´s keitinpussiannosta (125 g). Se oli ihan liikaa meikäläiselle. Puolet vähemmän riittää.


5) Joskus voisi kokeilla näkkärin sijasta ohutta ruisleipää? Muuttuukohan se viikossa superkovaksi?


6) Jälkkärit ovat tärkeitä myös yksinvaelluksella, mutta helppous kannattaa muistaa. Yksin ei aina jaksa ruveta kikkailemaan. Enemmän nautiskelee pienimuotoisesta kaakaosta ja keksistä, kun ei oikein voi hehkutella jälkkärin tuomaa iloaan muille.








keskiviikko 19. elokuuta 2015

Jälkipuintia, osa 1: Vaelluksen ruoka-arvio

Aloitan Kekkostelu-vaelluksen jälkipuinnin arvioimalla ruokiamme, koska se lienee vaelluksella tärkeimpiä asioita varusteiden ohella. Kuvat ovat tällä kertaa Niinan albumista, kiitos hänelle!

Yleisiä kommentteja ruoista


Ruoka oli yleisesti ottaen todella hyvää ja sitä oli tarpeeksi. Kaikki saivat vatsansa täyteen ja energiat riittivät rankalla reitillä hyvin. Itse kuivaamamme ruoka-aineet olivat ainakin omasta mielestäni parhaita. Niihin kannattaa jatkossakin panostaa. Oli myös mukavaa, kun oli niin monenlaisia ruokia. Se toi vaihtelua päiviin, ja aina oli jotain uutta ja mielenkiintoista odotettavaa. Ruokien erilaisuus sai myös mukavasti fanien hajauttamista aikaan, eli jokaiselle löytyi omia suosikkejaan, eikä kenenkään tarvinnut syödä samaa ruokaa montaa kertaa peräkkäin. Ja todettakoon myös, että jälkiruoka jokaisena päivänä toimii! Jälkkäreillä oli iso rooli osana päivällisten sarjaa.

Ruokien kuivaamisessa oli iso urakka, koska porukkamme oli niin valtavan kokoinen. Siinä oli ennakkoon melkoinen laskeminen ja organisointityö, jotta kaikille oli selvää, kuka kuivaa, mitä kuivaa ja kuinka paljon kuivaa. Hienosti kuitenkin homma toimi, kiitos ahkerien kuivaajien. Kuivattujen ruokien turvotusajoiksi riittivät useimmiten ne muutaman tunnin mittaiset väliaikapätkät, jolloin kuljettiin etapilta toiselle. Muutamat raaka-aineet olisivat ehkä voineet turboilla pidempäänkin. Esimerkiksi puolukat ja pienet tofukuutiot vaativat hieman pidempää turvotteluaikaa.

Jokainen ruokapari varustautui itse omilla mausteillaan. Minulla oli maustesäkissä mukana chiliä, timjamia, rakuunaa, mustapippuria, pippurista yrttimaustetta sekä kokonainen valkosipuli. Kaikkia näitä käytimme, ja erityisesti valkosipuli oli suuressa suosiossa. Jakelin kynsiä eri ilmansuuntiin halukkaille.

Kiehu pata kiehu!
Pyöreiksi leikatut leivinpaperit trangian kannessa paistamisen helpottajina toimivat hienosti. Letut kääntyivät ja munakas onnistui upeasti.

Minni tietää, miltä mikin maistuu

 

 Sunnuntai (Kiilopää-Suomunruoktu, 14 km)

 

Lounas: Kiilopäällä porokiusausta / kasvispaistosta -> hyvää ja tuhtia
Välipala: Tonnikala-majoneesiruisleipä / juusto-majoneesiruisleipä -> teimme valmiiksi leivät Kiilopäällä, ja söimme ne reitin varrella. Antoi hyvin voimaa rankkaan aloitusetappiin.
Välipala nro 2: Pähkinöitä ja muita naposteltavia -> Olisi kannattanut jakaa ne valmiiksi sekoituspusseiksi, koska nyt koko porukka joutui kerääntymään yhteen syödäkseen eri makuisia naposteltavia. Olivat kyllä tosi hyviä ja hauskaa maistella erilaisia makuja.
Päivällinen: Poro-fetapastaa / Tofu-fetapastaa -> Oli kyllä todella hyvä ja riittoisa ruoka. Kuivattu poro on kallista, mutta pienikin määrä tällaisessa ruoassa oli ihan hyvää. Fetaa emme kuivanneet, vaan kannoimme Apetinan pahvikuution mukanamme sellaisenaan. Se kun säilyy lämpimässäkin.
Jälkkäri: Valkosuklaa-nougatmousse (Blå Band) -> Ihan kohtuullinen jälkkäri. Melko makea pläjäys, mutta ei mikään ihmeellinen makuelämys.

Maanantai (Suomunruoktu-Tuiskukuru, 15 km)

 

Aamupala: Mysliä 70 g, kuppikiisseli (Lämmin Kuppi), näkkäriä, sulatejuustoa, metwurstia -> Myslin määrä oli hyvä. Kuppikiisseleistä omena-kaneli ei ollut oikein kenenkään suosikkimaku, mutta kyllä sekin upposi kitusiin. Metwurstia oli 400 g / hlö / vko. Se määrä oli liikaa. Meille olisi riittänyt hienosti 300 g / hlö / vko. Sulatejuustoa oli meille 17 henkilölle viikoksi 7 pientä rasiaa ja 5 isoa rasiaa. Se loppui viimeisenä iltana, joten määrä oli melko täsmällinen. Käytimme viimeisenä aamuna kuivattua mustapaputahnaa sulatejuuston korvikkeena. Kaakao-kahvi-teepolitiikkamme oli reissulla se, että ruokakunnittain jokainen oli saanut sumplia omia juomisiaan. Itse join vain kaakaota, koska annospussit ovat käteviä ja kaakaomukilliset lohdullisen makuisia. Teetä en tainnut juoda kertaakaan. Kaakaota kului minulla joka aamu sekä joinakin iltoina.

Näkkärikyykky, slaavikyykyn sukua?

Lounas: Espanjanpata ja katkaravut, herne-maissi-porkkanasekoitus / sama pata soijarouheella -> Tämä ruoka oli kyllä henkilökohtainen kauhunhetkeni. En pidä juurikaan valmispata-aineksista, ja siitä onkin monta vuotta, kun olen viimeksi näitä syönyt. Onko oma makuaistini muuttunut, tai onko patojen makua muutettu. Aivan hirveätä moskaa nämä ovat. Puhtaasti nälänpoistajana toimi, ei tuonut mitään iloa ruokahetkeen.
Välipala: Suklaapatukka -> Kaikille samanlainen perus-Fazerin sininen patukka. Itselläni se lohdutti raskaalla reitillä, kun kulku tuntui vaikealta. Minulla oli näitä muutenkin lisäeväänä. Patukka jokaiselle päivälle oli hieno lisä.
Päivällinen: Kvinoa-tatti-wokkivihannes-broilerimössö / kvinoa-tatti-tofumössö -> Kvinoa oli monelle uusi tuttavuus. Itse pidän kvinoasta todella paljon, ja niin tämäkin ruoka maistui hyvältä. Vaatii reipasta maustamista ja oliiviöljy tekee terää. Herkkutatit oli täysin bonuslisä ruokaamme, koska onnistuin löytämään niitä reitin varrelta niin monta, että saimme ruokaamme tattikuutioita. Valkosipuli sopi tähän ruokaan hienosti.

Kvinoamössö kypsymässä. Jännän äärellä.


Jälkkäri: Omena-kaurapaistos ja vaniljakastike -> Tämä ruoka oli monen suosikki. Otimme reseptin Piritta Kantojärven kirjasta Viiden tähden vaellus. Kiitos siis hänelle herkkuvinkistä.

Kaura-omenapaistos vei kielen.

Tiistai (Tuiskukuru-Luirojärvi 8 km, Luirojärvi-Joukhaispään lähettyvillä oleva seutu 5 km)


Aamupala: Kaurapuuro, näkkäri ja leivänpäälliset -> Teimme puuroa Tuiskukurun autiotuvan kattilassa koko porukalle, niin säästimme omaa kaasuamme. Itselläni oli mukana bonus-kuppikiisseli, koska en oikein tykkää puurosta sellaisenaan. Kiisselin kanssa uppoaa hyvin. Muut höystivät puuroaan voisilmällä tai kaakaojauheella. Toiminee nekin keinot.
Välipala: Kuivatut aprikoosit -> Virhe elämässämme. Hirveät kaasupilvet seurasivat meitä nämä syötyämme. Horror! Kemiallinen ase! Kauheaa tavaraa, vaikkakin ovat hyvänmakuisia. Mutta silti. Oikeesti hei.
Lounas: makaroonit ja pussikeitto kastikkeena -> Hieman kalpea ja totinen ruoka, mutta menettelee kovassa nälässä. Limaisuus haittasi joitain ruokailijoita. Tätä ruokaa voisi ehkä parantaa jotenkin tuunaamalla. Jälkkäriksi meillä oli Ballerina-keksejä. Lohdutti totisen lounaan syöjiä.
Päivällinen: Naudanlihasuikaleita, perunaa, pippurikastiketta /Tofusuikaleita, perunaa, pippurikastiketta -> Tätä ruokaa söimme myös Kevon vaelluksella, ja kuten silloinkin, oli tämä monen suosikkiruoka. Pippurikastike on yllättävän hyvää ja kun perunat ja lihat upotetaan soosiin, syntyy mukava muhennosmainen ruoka. Maistuu hyvältä, on täyttävää ja tuntuu oikealta ruoalta, koska perunasiivut ovat ruokaisia. Kuivatut perunat on kyllä hieno keksintö!
Jälkkäri: Suklaamousse ja Pätkispalat. -> Jälkiruokien yksi suosikeistamme. Makeaa ja ihanaa. Ja auttoi väsyneitä palautumaan raskaasta päivämatkasta.

Ulkonäöstään huolimatta ihana jälkkäri! Pätkispaloilla tuunattu suklaamousse tekee gutaa!

Keskiviikko (Joukhaispään lähiseutu-Lankojärvi, 14 km)


Aamupala: Mysli ja kuppikiisseli, näkkäri ja leivänpäälliset -> Mysli ja kuppikiisseli olivat käteviä tällaisessa yöpymispaikassa, kun käytettävissä ei ollut kämppää, eikä juomaveden täydennystäkään.
Välipala: Pähkinäsekoitus -> Taffelin sekoitus, jossa mm. chilinutseja. Hyvä sekoitus, josta lähes kaikki tykkäsivät. Pähkinäsekoitus sai meidät laulamaan hartaasti: NATS-tyttö NATSityttö NATSaa sinä vaan!
Lounas: Broilerikeitto / tofusuikalekeitto -> Tässä keitossa oli itse kuivatut ainekset, ja kyllä muuten tuli makoisaa. Osa käytti perunaa ja osa nuudeleita perusmassana keitolle. Broilerisuikaleiden lisäksi oli kuivattua tomaattipyrettä, porkkanaa, palsternakkaa ja mausteena kasvisliemikuutio. Monilla oli myös muita mausteita, kuten tabascoa tai nuudelipaketin mausteseospussi. Tästä ruoasta tykättiin.
Päivällinen: Makaronia ja bolognesea (jauheliha / soijarouhe) -> Hyvää perusruokaa itse kuivatuista aineksista. Kuivatun jauhelihan lisäksi oli tomaattimurskaa, porkkanaraastetta ja päälle parmesaania. Makoisa moso!
Jälkkäri: Lettuja ja hilloa -> Letut tehtiin Sunnuntai-lettujauheesta ja hillo tehtiin itse kuivatuista marjoista sekä hillosokerista keittämällä. Hillo oli hyvää ja sen lisukkeeksi meillä oli Sunnuntain kasvispohjaisia vaniljakastiketetroja, jotka säilyvät huoneenlämmössä. Vaniljakastike ja hillo olivat hyvä yhdistelmä letun päälle. Letut kääntyivät hyvin valmiiksi leikattujen leivinpaperiympyröiden ansioista. Kiitos taas Piritta Kantojärvi, Viiden tähden vaellus -kirja!

Torstai (Lankojärvi-Rautulampi, 10 km)


Aamupala:  Puuroa, kiisseliä, näkkäriä, leivänpäällisiä -> Lankojärven hyttyspilvet ajoivat meidät keittämään puuron taas isossa kattilassa autiotuvassa. Kiisseli tehtiin suoraan lautaselle, josta ammensimme ruokakuntamme jäsenille omat annokset.
Välipala: Alpen-patukka oli hyvä välipala tälle etapille, koska reitti oli kevyempi ja lyhyempi. Raskaalle etapille Alpen ei olisi ollut riittävä.
Lounas: Salamipasta / sienipasta -> Salamipötköistä riitti hienosti pastan sekaan kuutioita, ja joukkoon sopivat myös oliiviöljy, valkosipuli sekä parmesaani. Hyvää ruokaa!
Päivällinen: Chili con carne / con soijarouhe ja riisi -> Taas oli todella hyvänmakuista perusruokaa. Itse kuivatuista aineksista tulee parasta mokkoa. Kuivatut pavut, paprikat ja chilimaustettu paseerattu tomaatti tekivät kastikkeesta oikean makuisen. Pikariisi ei ole kauhean pikaa, mutta kyllä tällaisen keittoajan vielä kesti (noin 15 minuuttia).
Jälkkäri: Mustikkapiirakka ja vaniljakastike -> Omenapaistoksen kaltainen mustikkapaistos oli taas napattu vinkkinä Piritta Kantojärven kirjasta. Ihanan makuista, mutta kaupasta ostetut kuivatut mustikat eivät ehkä maistuneet mustikoilta. Mitä lie ulkomailla kasvatettuja pensasmustikkoja olivat, mutta silti hyvää mössöä.

Rautulammen maisemissa salamipastaa.

Perjantai (Rautulampi-Rumakuru, 12 km)


Aamupala: Salami/sienimunakas, näkkäri, leivänpäälliset -> Tämä oli viikon häkellyttävin aamupala. Itse kuivatuista munista itse paistettu munakas trangialla! Käsittämättömän hieno kokemus! Kiitos Piritta Kantojärven kirja, josta saatiin ohje munan kuivaamiseen ja hyödyntämiseen munakkaana. Munakas näytti, tuoksui, maistui ja tuntui munakkaalle. Tätä toistekin! Munajauhe oli liotettavana koko yön yli ja se riitti sopivasti. Nestettä pitää laittaa se määrä, minkä tilavuuden munat ovat raakoina vieneet mittakannusta. Oli kyllä hieno hetki, kun leikkasi munakkaasta ensimmäisen haukkapalansa.

Munakas itse kuivatuista munista paistumassa.


Lounas: Sosekeitto, krutongit, kuivatut pekonimurut / tofumurut -> Pakko todeta, että jos en pidä sosekeitosta kaupunkiolosuhteissakaan, niin ei se muutu herkulliseksi luonnon armoilla. Olipas siis meikäläisen osalta öklö lounas. Söin närppimällä krutongit ja pekonimurut, mutta sosekeitto jäi lautaselle jähmettymään. Muut kyllä söivät kiltisti osuutensa. Minulla on vain tämä henkilökohtainen sosekeittotuska. Pitänee seuraavaksi kokeilla tehdä mustajuuri- tai maa-artisokkakeittoa, niin jokohan uppoaisi paremmin? Ei välttämättä siltikään, kun kotioloissa lotraan niitä kermalla. Krutongit olivat kiva lisä soppaan. Samoin kuivatut pekonimurut, jotka onnistuivat yllättävän hyvin. Olin imeyttänyt niistä kaiken mahdollisen rasvan pois ja käytin fileepekonia, josta poistin rasvapalat pois.
Välipala: Dominokeksit -> Kyllä keksit aina kelpaa!
Päivällinen: Porosoosi ja perunat / viljapihvit ja perunat -> Piritta Kantojärven kirjasta jälleen napsittu ohje, jota kyllä hieman ehkä tuunailimme, mutta kyllä taas itse kuivatut raaka-aineet loistivat makoisuudellaan. Punajuurta, porkkanaa, sieniä, sipulia, palsternakkaa, bataattia, perunaa, tomaattipyrettä (tai oliko paseerattua?) sekä kuivattua poroa Turun Kauppahallin poronlihaan erikoistuneesta myymälästä. Maustekaappi oli taas kovassa käytössä. Nuudeleitakin oli vielä jäljellä, joten heitimme niitäkin sekaan, ja hyvin tuntui toimivan kaikki porukassa.
Jälkkäri: Vadelmamousse (Blå Band) -> Suklaamoussen ohella tämä mousse oli oikein hyvää ja varsin makeaa. Tykkäsin.

Poropataa ja puolukoita Rumakurulla.


Lauantai (Rumakuru-Kiilopää, 5,5 km)


Aamupala: Mysliä, kuppikiisseliä, näkkäriä ja mustapaputahnaa -> Onneksi olin tehnyt annospussit mustapaputahnaa, niin saimme korvattua sulatejuuston puutteen tahnalla.

Loput ruoat syötiin Kiilopäällä ja Sodankylässä sivistyneesti myymälöistä ostaen. Sen huomasin, että kun ruoat olivat olleet niin hyviä viikon aikana, niin ei ollut hirveän suurta tuskaa ja kaipuuta normaaliin ruokaan tai herkkuihin. Ankeammassa ruokavaliossa syntyy hirveitä himotiloja, sen olen aiemmilla vaelluksilla huomannut.



perjantai 7. elokuuta 2015

Vaellus ohi - olen todellakin elossa!

Upea Kekkostelu-vaellus UKK-puistoon on ohi. Onhan siitä jo ehtinyt kulua suorastaan kaksi viikkoa, joten reissun sulattelua on ehtinyt tapahtua. Alkusanoiksi todettakoon, että mahtava oli vaelluksemme. Vaikka sanaseppo (vai -seija?) olenkin, en keksi muuta adjektiivia tähän kuin juuri tuon mahtavan. Äännettynä erittäin painokkaasti MAH-TA-VA!

Ajattelin, että kirjoittelen blogiin vähitellen arvioita, joista saattaa olla hyötyä ja iloa muillekin. Tulossa ovat ainakin ruoka- ja varustearviot sekä reittiarviointia. Näistä riittää turinaa niin, että lukijoiden silmät tulevat kuivumaan päähän. Omia valokuvia ei juuri jäänyt kameraani eikä puhelimeen, joten hyödynnän tulevissa bloggauksissani ystävien hienoja tunnelmakuvia. Kiitos siis jo tässä kohtaa Artolle, Niinalle, Timolle ja Minnalle albumien jakamisesta kanssani.

Ylipäätään tämä oli hieno kokemus. Ennätyksellisen suurella joukolla lähdimme. Kaikki sujui sopuisasti ja jouhevasti. Ruoat olivat makoisia ja monelta osin erittäin elämyksellisiä. Oma varustautumiseni onnistui hyvin, ja vielä löytyi parannettavaakin. Reitti oli kaunis, vaikka rankka paikoitellen. Hienoja itsensä ylittämisen kokemuksia tuli monelle.

Arton kuvasaaliista napattua: Keskellä Kekkostelumme reittiä Joukhaispään kyljessä.