Teimme partiolippukuntani kanssa vaelluksen Hossan kansallispuistoon kesäkuun alussa. Meitä lähti reissuun 11 reipasta retkeilijää melko isolla ikähaarukalla. Tarkoituksenamme oli kiertää kansallispuistossa mukava pieni kierros viikon aikana. Öitä maastossa tuli neljä ja vaelluspäiviä oli 3 kokonaista ja pari vajaata päivää päälle.
Hossan kansallispuisto sijaitsee Kainuussa Suomussalmella. Sen luontoa hallitsevat upeat suoraryhtiset mäntyharjut ja kimmeltävät järvet. Hossan nähtävyyksistä erikoisimpia ovat ikiaikaiset kalliomaalaukset, rouhean jyrkkäpiirteinen Julma-Ölkyn rotkolaakso sekä kristallinkirkas Muikkupuro. Puistossa on paljon helppokulkuisia polkuja, jotka sopivat kaikenkuntoisille. Hossaan pystyy helposti tutustumaan sekä päiväretkien avulla tai sitten tällä tavalla vaeltaen, kuten me teimme.
Itselleni Hossasta jäi erityisesti mieleeni runsas järvien ja lampien määrä, ihanat harjurinteet ja monin paikoin todella helppokulkuiset polut. Sorapohjaisten harjujen päällä oli mukava kävellä, kun jalan alla ei ollut juuria tai kivenmurikoita. Neulasmatto helli vaeltajan jalkoja.
Virveli vieköön!
Tällä vaelluksella minulla tapahtui debyytti virvelikalastuksessa. Olen jo pitkään miettinyt, että haluaisin kokeilla kalastusta vaelluksillani - olenhan koko lapsuuteni ja nuoruuteni kalastanut paljon virvelillä uistellen sekä heittäen. Kävin ennen Hossanreissua ostamassa itselleni teleskooppivirvelin sekä uistimia ja varaleikareita. Lisäksi suoritin kalastuksenhoitomaksun ja yritin perehtyä lupa-asioihin muutenkin Miten nämä minusta ovat aina olleet hieman epäselviä juttuja, mitä lupia tarvitaan ja missä?
Valmistauduin myös kyselemällä vinkkejä kalastusta harrastaneilta kavereiltani. Se on hauskaa, miten kalastus herättää tunteita ja tietämystä. Jokaisella virvelimiehellä ja -naisella on selkeä mielipide hyvistä välineistä ja oikeasta ajankohdasta.
Tuurilla ne laivat seilaavat, eli meikäläinen lähti kalastamaan Hossaan fiilispohjalta. Heittelin uistinta aina kun aikaa ja jaksamista löytyi. Kalaa en tällä kertaa saanut, mutta se ei haitannut lainkaan. Aika nopeasti palautui mieleen se, kuinka rauhoittavaa puuhaa heittely olikaan. Ainoa häiriötekijä oli hyttysten innokas apujoukko.
Tässä muutamia vinkkejä virvelöinnin aloittamiseen vaelluksella:
- Hanki virveli, siimaa, uistimia ja varaleikareita
- Opettele käyttämään virveliä, jos et ole aiemmin käyttänyt
- Harjoittele perussolmut siimaan, jotta osaat kiinnittää leikarin pitävästi
- Maksa kalastuksenhoitomaksu ja tarvittava vapalupa, jos alueella vaaditaan sellainen
- Tutustu kalalajeihin ja lue niiden kokorajoituksista
- Ota vaellukselle mukaan perkauspuukko tai -sakset
- Mieti myös tarvitsetko haavin tai pihdit
- Kaipaatko suolaa ja voita, jos satut saamaan kalaa?
Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että ei kannata tehdä asiasta liian monimutkaista ja hifistelyä. Virvelöidä voi ihan amatöörimäisesti, ja se tuntuu silti mukavalta. Ajattelin tässä kesän aikana kokeilla onneani aina kun ehdin, ja elokuussa taas sitten virvelini lähtee mukaan rinkassa reissuun.
Oletko sinä innostunut kalastuksesta vaelluksella?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti