Mini-mini-miniretki Haunisten altaalle

Hieno aurinkoinen keli houkutteli pakkaamaan eväät reppuun ja suuntaamaan Haunisten altaalle eväsretkelle kersojen kera. Haunisten allas on minulle tuttu jo niiltä ajoilta, kun tein mahtavan Fauni-koirani kanssa lenkkejä altaan kiertävälle polulle. Niistä ajoista on jo vuosia, mutta yhä näytti allas tutulta silmään.

Kersat kohti altaan kiertoa!

Haunisten allas kesällä.

Haunisten allas sijaitsee Raisiossa ja sitä on käytetty raakavesivarastona vuoteen 2012 saakka. Nykyisin tämä järvenkaltainen valmiste odottaa luultavasti kaupungin toimenpiteitä virkistysalueeksi muuttamiseksi. Laitoinkin tämän päivän reissun jälkeen palautetta Raision kaupungin nettisivujen kautta, että aluetta kannattaisi kyllä ehdottomasti kehittää. Se on hieno ja huolehtimisen arvoinen vesilätäkkö. Allasta kiertää luontopolun tyyppinen polku, joka taitaa olla noin neljän kilometrin pituinen. Rannat ovat kivikkoa, kalliorantoja sekä juurakkoisia töyräitä. Perille pääsee sekä liikuntareittiä pitkin tai autolla Haunisten teollisuusalueelta köröttelemällä.

Roskapussi täyteen, eikä riitä

Reissumme oli lyhyt, lastenmittainen sanoisin. Taapersimme pikkuruisen pätkän allasta kiertävällä polulla ja poikkesimme sopivassa kohtaa rantaan. E-mies heitteli kivenmurikoita järveen ja Liljersson kahlasi rantavedessä väittäen veden olevan tosi lämmintä. Jep jep. Ensi kerralla hän ottakoon uikkarit ja pyyhkeen. Itse tyydyn katselemaan. Pluttaustuokion päätteeksi E-man vaati jo evästaukoa, joten istahdimme silokalliolle murkinoimaan. Naurulokit ja muutamat varikset olivat skarppeina tarkkailemassa, josko tähteitä olisi jäänyt, mutta emme halunneet ruokkia lintuja. Uskon niiden pärjäilevän ihan ilman meidän omenalohkoja ja välipalakeksejä. Tuli ihan Mimmi-lehmän Varis mieleen siitä meitä kytänneestä varis-epelistä.

Se, mihin kiinnitimme heti huomiota saapuessamme altaan äärelle, oli järkyttävä roskien määrä. Onneksi meillä oli roskapussi mukana ja keräsimmekin matkallamme ison pussillisen kaikenlaista tauhkaa. Käsittämätöntä, mitä kakkaa ihmiset jättävät luontoon. En pysty ymmärtämään. Hamppariaterian jäänteet, kertakäyttögrillien jämät, pulloja, tölkkejä, röökitumppeja, lasinsiruja, karkkipapereita....Kaikkea! Otsasuoni tykyttää, kun hieno alue ryönätään roskilla karmeaan kuntoon. Pitää siis tehdä lisää roskahyökkäyksiä ja ottaa roskapihditkin mukaan, niin ei ällötä niin paljon keräillä kaikenlaisia mömmökasoja.

Kertakäyttögrilli on kyllä horror-roska!

Retki oli lyhyt ja ytimekäs, mutta mukavan lapsiystävällinen. Lapsille riittäisi ylipäätään aina pienetkin eväsretket. Aikuiset turhaan luulevat, että seikkailun on oltava monien tuntien mittainen setti, vaikka noin tunnissakin ehtii hyvin virkistäytymään ja ihmettelemään vaikka mitä. Tärkeintä on hyvät eväät, kiipeily ja kivien heittely.

Ajatuksiani siitä, miten Haunisten allasta voisi kehittää:

• roskiksia
• viitoitusten kunnostaminen
• vanhojen muinaisiin vedenottoaikoihin liittyvien kylttien poistaminen
• kylttejä, jotka ohjaavat ihmisiä viemään roskansa pois mukanaan
• luontotietoutta sekä faktaa alueesta tarjoilevia tauluja
• roskatalkoot
• puistokummeja Haunisten altaalle. Raisio tiedottaa -lehdessä voisi kuulutella vapaaehtoisia.
• artikkeleja lehtiin tekojärven tilanteesta ja puhtaanapidon tärkeydestä
• opasteet paikalle, jolloin alueen epämääräisyys karsiutuu

Vesi oli kuulemma lämmintä. En kokeillut.