Etelän lomareissu: Patikkaretki Tulliniemessä

Teinpä tuossa veljeni kanssa päivänä eräänä patikkaretken Tulliniemen luontopolulle. Suomen mantereen eteläisin kärki sijaitsee Hangon Uddskatanin ja Tulliniemen alueella. Uddskatanin luonnonsuojelualueella saa liikkua ainoastaan merkityllä luontopolulla, joka päätyy Hankoniemen kärkeen. Sinne, missä meri ja punertavat silokalliot sulautuvat yhteen.

Luontopolku on pituudeltaan 6,7 kilometriä ja sen lähtöpaikka on Hangon Vapaasatamassa osoitteessa Tulliniementie 1. Parkkipaikalta on muutaman sadan metrin matka luontopolun alkupisteeseen. Minulla ja veljelläni meni matkaan reilut pari tuntia, kun pysähtelimme ihailemaan maisemia ja meriluonnon yksityiskohtia. - niin, siis siihen koko luontopolun kulkemiseen, ei siis siihen parinsadan metrin matkaan, kuten melkein tuosta lauseesta sai sellaisen käsityksen.

Reitti seurailee aluksi rantalinjaa ja tarjoaa merenrantakasvien malliesimerkkejä. Olisi kannattanut ottaa mukaan kasvikirja. Itselleni rantojen kasvit ovat vieraampia. Rannasta polku sukelsi metsään, jossa oli tarjolla käkkyräisiä männikköjä sekä lehtomaista metsikköä. 

Loppuosa luontopolusta kulkee niemenkärjessä kallioilla. Tässä kohtaa kunnon jalkineet (ja jalat) ovat tarpeen, koska kallioilla liikkuminen vaatii huolellista askellusta ja hieman kiipeilyä.

Itse ihailin maisemia koko matkan ajan täyttä häkää. Erityisesti jääkauden ja veden tekoset kallioilla olivat upeita.

Kärjestä näkee pitkälle - hyvällä säällä voi nähdä Bengtskärin majakan. Siellä se todellakin kaukaisuudessa törötti.

Niemenkärki on myös tärkeä muuttolintujen läpikulkupaikka. Kuulemma syksyisin voi havaita monia lajeja. Nyt oli siis heinäkuun puoliväli, joten havaitsimme pääasiassa muutamia merimetsoja, harmaahaikaroita, meriharakkoja ja jotain erinäisiä vesilintuja kelluskelemassa. Metsässä kuulin parikin tutunoloista laulajaa. Harmittaa, että ei kyennyt niitä kaikkia varmasti tunnistamaan. Pakko tsekata lintukirjasta ääniä. On päässyt rapistumaan laulujen tunnistustaidot.

Niemenkärki on täydellinen merituulen hengityspiste. Tuulta kärjessä nimittäin riittää. Tällä kertaa meillä ei ollut eväitä mukana, mutta sanoisin kyllä, että kannattaa varata eväät, koska kalliot ovat eväidensyöntiin erinomaiset - elleivät jopa täydelliset.

Luontopolku sijoittuu luonnonsuojelualueelle, jossa luonnon aarteet ovat hauraita ja herkkiä häirinnälle. Toivottavasti siellä vierailevat ihmiset ymmärtävät niemenkärjen herkkyyden ja muistavat  liikkua ympäristöä kunnioittaen.
Ensi kesänä voisin ottaa lapset mukaan uusintakierrokselle.

Mitä mukaan Tulliniemen retkelle?

- eväät
- vesipullo
- hyvät jalkineet
- tuulenpitävä takki kärjen tuulia vastaan
- kiikari
- lintukirja
- kasvikirja

Eväsretki isolla ikähaarukalla

Päätettiin tehdä eväsretki yhdessä lasten ja äiteemuorin kanssa. Kun osallistujien ikähaarukka on välillä 2-78, niin on vähintäänkin järkevää, että paikka on:

- Lyhyen ajomatkan päässä

- Siisti ja rauhallinen

- Helppokulkuinen

Bonusta tulee, kun retkipaikalta löytyy nuotiopaikka, roskis, puucee, luontopolku, historiallinen vierailukohde sekä tiklejä. No. Näitä kaikkia tarjoili Kuusiston linnanrauniot Kaarinan Kuusistossa. Erinomainen eväsretkikohde juuri tällaiselle rytmiryhmälle!

Aurinko palkitsi meidät mahtavalla paisteella, lämmintä ja mukavaa siis. Jätimme auton parkkipaikalle, jonka jälkeen yksityistie vielä jatkui raunioille asti. Onneksi kuitenkin valitsimme tämän pysäköintivaihtoehdon, sillä ennen raunioita tie mutkittelee ohi Kuusiston kartanon ja kartanon komeiden vanhojen puiden. Enpä ole niin upeita saarneja, puistolehmuksia ja lehtikuusia nähnyt aikoihin!

Tien varrella kasvoi myös hunajakukkaa ja auringonkukkia, joten neitoperhosiakin bongasimme parvikaupalla.

Makkaraa notskilla

Nuotiopaikka sijaitsee raunioiden vieressä, ja siellä oli siistit penkit sekä grilliritilä. Notskipaikan vieressä oli myös puuvarasto, josta olisi klapitkin saatu. 

Meillä oli makoisat eväät, ja todettiin siinä muiden nuotiolle saapuneiden retkeilijöiden kanssa, että vaikka makkarat ovat melko kyseenalaista ruokaa lapsille, niin onhan niissä kuitenkin oma hohtonsa lasten silmissä. - ja hyvä marttyyriäiti syö nöyränä makkarankuoret

Tällaista taidetta bongasimme tien varrelta :) Luontopolku jäi tällä kertaa tutustumatta. Jotain kivaa tiedossa jatkossakin.