Oliivitahnan kuivauskokeen tulos yllättää. Katso kuvat!

Kekkostelu-vaellus saa ihmisen tekemään mitä ihmeellisempiä kuivauskokeita. Aiemmin testasin kuivatun mustapaputahnan toimivuutta leivän päälle. Nyt päätin kokeilla kuivata oliivitahnaa eli tapenadea. Pidän itse oliivitahnasta ylipäätään leivän päällä, joten ajattelin huvin ja urheilun vuoksi kokeilla sen kuivaamista.

Käytin tahnan valmistukseen purkillisen oliiveja sekä pari valkosipulin kynttä. Jauhoin ne mössöksi tehosekoittimella ja levitin pellille leivinpaperin päälle kuivumisasentoonsa. Tahnat ja soseet kuivuvat parhaiten suhteellisen ohuena kerroksena leivinpaperille läästittynä. Käytin kuivaamisessa kiertoilmauunia 50 asteessa ja pidin uunin luukkua raollaan. Useita tunteja siinä taisi vierähtää, mutta muistaakseni ei kyllä ainakaan kahdeksaa tuntia enempää mennyt.

Tahna lastuiksi, lastut jauheeksi, jauhe tahnaksi

Kun tahna oli kuivunut rapeiksi lastuiksi, jauhoin sen tehosekoittimessa jauheeksi ja laitoin purkkiin. Säilyttelin jauhetta viikon verran huoneenlämmössä, jonka jälkeen oli makutestin aika. Jauheen sai ennallistettua tahnamaiseen muotoon lisäämällä kolmisen ruokalusikallista vettä sekä lorauksen oliiviöljyä. Lisäsin pari tippaa sitruunaakin, tunnelman kohottamiseksi.

Päätin levittää tahnaa sekä vaalean leipäpalan että vaelluksella käytettävän näkkärin päälle. Makutestin tulos oli seuraava:

Kiitämme:

+ maistuu, tuoksuu ja näyttää oliivitahnalle, maku ei ole oikeastaan muuttunut
+ jauhe on kevyttä kantaa, eikä vaadi kuin pienen tipan vettä ja haluttaessa pienen öljylirun lisukkeeksi tullakseen tahnaksi jälleen

Moitimme:

- mielestäni suolan maku korostuu aavistuksen verran tahnassa. Voisikohan oliiveja esim. liottaa ennen niiden jauhamista tahnaksi? Onko oliivien suolapitoisuuksissa eroja?
- suolainen oliivitahna ei ole kaupunkiolosuhteissa näkkärille se paras kumppani, mutta voisin ajatella maistuvan metsäolosuhteissa hyvälle.

Ja vielä lopuksi: Kuvat puhukoon vielä puolestaan. Kyllä mä tätä söisin. Herääkin kysymys, voisiko vaikkapa artisokkatahnalle tehdä samoin? Pitääkö lähteä jatkamaan tätä tahnaista tietä?

Oliivitahna matkalla uunin leutoon lämpöön.

Oliivitahna kuivui rapeiksi lastuiksi.

Oliivitahnan kohtalo on jauhaantua.

Oliivitahnan monet muodot. Hän on jauhe.

Eipä paina paljon. Ja säilyisi varmasti pitkään.

Oliivitahnaa ja sirkushuveja

Sämpylällä ysi miikka.

Näkkärillä kasi plus. Rouskis.

Muutakin kuin ylähuulta

Ruoka se edelleenkin mielessä, mikäpä muukaan. Sellaista vaan pohdiskelin tässä, että mennäänkö vaellukselle leivänpäällysten suhteen vanhalla kaavalla vai lähdetäänkö kokeilemaan uutta. Vanha kaava tarkoittaa suomeksi siis näkkärin päälle sulatejuustoa ja metwurstia. Uusi voisi olla jotain aivan muuta.

Olen syynäillyt ja surffaillut ihmisten kokeilemia näkkärinpäällysteitä. Viiden tähden vaellus -kirjassa mainittiin muutamia tahnareseptejä, joita kyllä kiinnostaisi kokeilla. Mustapaputahna ei kuulostanut lainkaan huonolle. Pitää silti kokeilla jo ennakkoon, ettei synny mitään yllätyksiä reissussa. Raportoin kenties tässä talven ratoksi paputahnan kokemuksista.

Toinen kokeiltava tuote on Tartex-tahna. Se sopii myös kasvissyöjälle ja on pakattu 200 g tuubiin. Hinta on melko kova, joten ei kyllä ihan jokapäiväiseksi eineeksi yllä. Tästäkin taidan järjestää maistajaiset, koska maistelutilaisuuden järjestäminen tuntuu erinomaiselta aktiviteetilta vaellusporukalle näin pimeimpään vuodenaikaan. Pimeä on maistattajakin.

Kolmantena tekisi mieli testailla jotain tonnikalapohjaista mössöä, mutta hieman aiheuttaa henkistä tuskaa tuo tonnikalojen ahdinkotila maailmalla. Olen viime vuosina syönyt tonnikalaa hyvin harvoin. MSC-merkittyyn tonnikalaan saatan notkistua, mutta miten se mahtaa toimia kuivattuna?

Ja lopuksi todettakoon, että en aio hylätä vanhaa kunnon metvaria ja sulatejuustoa mihinkään. Huoli pois. Täytyy välillä vaan kokeilla jotain uutta. Ja ei ylähuulessakaan mitään vikaa ole, jos oikein hätänälkä iskee.