Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaldoaivin erämaa-alue. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaldoaivin erämaa-alue. Näytä kaikki tekstit

lauantai 15. syyskuuta 2018

Kaldoaivin erämaan kantamukset: varusteluettelo vaelluksella

Töttöröö! Lupasin, että postaan vielä Kaldoaivin vaelluksen varusteluetteloa ja varustearviointia tänne. Täältä pesee! Härifrån tvättas!

Viikon reissulle kun lähtee, niin kyllä kertyy roinaa ja rompetta monenmoista. On aina mielenkiintoista lukea varustelistauksia niiltä ihmisiltä, joilla rinkka on painanut vaelluksella alle 15 kiloa tai jopa alle 10 kiloa. Itselläni lähtöpaino tuppaa aina olemaan yli 20 kiloa, niinkuin oli nytkin.

Rinkan painoksihan suositellaan maksimissaan kolmasosaa omasta painosta. Meikäläisen 25 kilon rinkka on vähän yliampuva möykky, mutta se kyllä keveni siitä päivien myötä inhimillisempiin mittoihin.

 Varustelista viikon vaellukselle

Tässä mun varusteluettelo viikon reissustamme. Osa tarvikkeistahan jakautui meidän tiimille, eli vuorottelimme telttaa, trangiaa ja kaasuja. Alkutilanteessa mulla oli teltta.

Majoitustarvikkeet ja kantoväline

  • Teltta (Fjällräven Akka, 3 hengen) 3,4 kg -> Hyvä ja laadukas teltta, mutta haaveilen kevyemmästä.
  • Makuupussi (Rab Neutrino 400) 805 g -> Ostin tälle reissulle uuden untuvapussin. Kevyt ja lämmin.
  • Makuualusta (Tunturisusi) 500 g -> Olen vannoutunut perinteisen makuualustan käyttäjä. Epäilyttää ilmatäytteisten kestävyys.
  • Rinkka (Fjällräven Kajka 65 W) 3,2 kg -> Ihana uusi rinkkani! Hyvä kantaa ja helppo käyttää. Kajkassa avautuu etuosa kuin kassi, joten se helpottaa tavaroiden penkomista. Tykkään sen jämäkkyydestä. Rinkan ainoa huono puoli on sen paino, koska siinä on koivurunko, joka painaa enemmän, mitä esim. alumiinirunkoiset tms. rakenteeltaan erilaiset rinkat painavat.

Vaatteet
Vaihdan joka päivä sukat, jalkojeni takia.


  • Gore-tex-housut (Haglöfs) 420 g -> Sateella tykkään enempi gorehousuista kuin sadehousuista, kun kulkiessa kuitenkin hikoaa sen verran paljon. En käytä gorehousuja muuta kuin sadekelissä.
  • Gore-tex-takki (Haglöfs) 600 g -> Takkia tarvitsee sateella ja kylmänkosteassa kelissä. Tällä reissulla siis aika vähän, koska oli sellainen super-helleviikko.
  • Villapaita (äidin 70-luvulla kutoma) 534 g -> Tästä en luovu, enkä vaihda mihinkään fleeceen. Ihanan lämmin ja möyheä, vaikka onkin painava. Villa tuntuu märkänäkin lämpimältä.
  • Kalsaripaidat 2 kpl 362 g -> Molempia käytin, merinovillaisia ovat. Toinen iltaisin kun saavutaan perille, ja toinen hikipaitana.
  • Sukat 6 paria 416 g -> jalkojen hyvinvoinnin takia vaihdan joka päivä puhtaat ja sileät sukat
  • Fleecekalsarit 160 g -> Käytin aina iltaisin pehmohousuina
  • Villasukat 106 g -> Aina tarvitsee! Tärkeät <3
  • Teepaita 120 g -> Onneksi otin tällä kertaa, koska oli tosiaan hirveä hellekeli. Aiemmilla reissuilla en ole tarvinnut.
  • Sormikkaat 76 g -> Helteestä huolimatta käytin yhtenä päivänä, kun tulikin kylmä ja sadekeli.
  • Puffihuivit 3 kpl 132g -> Kaulaan, päähän ja varalle. Helteessä oli mahtavaa kun sai upotettua puroon ja laitettua märkänä päähän.
  • Luksuspussi (paita, sukat, pikkarit ja rintaliivit) 198 g -> Tähän en koske, ennen kuin ihan lopussa saunan jälkeen. Joka reissulla ollut tällainen, ja se tuntuu kyllä juhlalliselta, kun saa pukea kokonaan puhtaat kamat päälle (paitsi housut ovat kuonamöykyt).
  • Varakalsarit 120 g -> Tämä oli ainoa, jota en tarvinnut. Ei tullut niin vilpoinen keli, että olisi tarvittu gorehousujen alle.
  • Pikkuhousut 5 kpl (Sloggit) 146 g -> ostin ihan uudet ja sileät pikkarit reissuun. Sillä on iso merkitys, mikä on pikkuhousujen lantiolinja ja mistä materiaalista ne on tehty. Nämä olivat hyvät.
  • Crocsit 212 g -> Ostin halpiscrocsit marketista, ja ne ovat ihan mahtavat vaelluksella. Eivät paina ja ovat riittävän isot, että voi tallustella illalla villasukissa crocseilla. Purojen ylityksissä hyvät, kun pitää riisua kengät. Kuivuvat nopeasti ja eivät ime itseensä painoa veden mukana.
  • Pyyhe 158 g -> Otin keveämmän ja pienemmän retkipyyhkeen. Ihan riittävä, eikä ruvennut hirveästi haisemaan, koska se kuivuu kohtuu nopsaan.

Päällä olevat vaatteet lähdössä: Katkolahjehousut (Sasta, iänikuiset), teepaita, vaelluskengät


Keittiökalut


Maisemakeittiö <3
  • Ruokailupussi (kangaspussissa 2 lautasta, 2 mukia, lusikka-veitsi-haarukka, 2 sporkkia) 224 g -> Tykkään, että on kaluja, mitä käyttää, kun kokkailee. Mittamuki oli hyvä, että sai tarkat desin mitat otettua.
  • Turvotuspurkki 90 g -> Tätä käytetään koko viikon kaikkien kuivattujen ruokien ennallistamiseen.
  • Suolapurkki 140 g -> Suolaa ei saa unohtaa!
  • Vesipullot 2 x 0,5 litraa 1,1 kg -> Talousvedeksi tarkoitettuja. Olivat tarpeen, koska pitkän hellekauden takia purot olivat kuivuneet, eikä vettä saanutkaan ihan mistä tahansa. Yleensä olen saanut otettua vettä helposti reissuilla ihan mistä vaan, mutta nyt oli kyllä vedet vähissä ja talousvesipullot tulivat tarpeeseen. Eli aina täydensimme, kun vettä sai otettua jostain. Sitten piti kantaa niitä, jotta oli ruoanlaittovettä saatavilla milloin tahansa tarve siihen olikin.
  • Juomarakko (Osprey 2 litraa) 1,9 kg -> Loistava ostos! Helteellä erityisesti, kun piti jatkuvasti juoda vettä, oli mahtavaa, kun sai vaan hörppäillä suoraan letkusta vettä, eikä tarvinnut kaivella pulloa esiin tai laittaa sitä takaisin taskuun. Kahden litran vetoisuus oli hyvä mulle. Riitti pitkään, mutta ei paina liikaa.
  • Keittökalut (puukko, vispilä, paistinlasta, muovipusseja, kaasun avausvempele) 174 g -> Kaasupullon avausvempelettä emme käyttäneet, mutta muita kaluja kyllä.

Tarvikkeet ja tykötarpeet


Sadesuojaakin tarvittiin välillä.
  • Kartta 34 g -> Ostan aina kartan, koska tykkään kartoista. Lisäksi mukana taskussa kopiot kartan reittiosuuksista.
  • Narua 82 g -> Kuivattelutilanteessa ihan jees. Märät uikkarit ja pyyhe illaksi kuivumaan, esmes.
  • Pyykkipojat 32 g -> Muutamia pyykkipoikia, kuivatteluhommiin hyviä.
  • Kemikalio (minivoide, dödö, saippua, kynsileikkurit) -> dödö ja saippua ovat kiva juttu maaliin tullessa saunoessa. Kynsileikkureita en tarvinnut, enkä kyllä ikinä näemmä rasvaa, vaikka luulen niin.
  • Kännykkäpussi 28 g -> Sadekelin varalta. Eipä juuri sadellut, mutta yhtenä päivänä tarvittiin.
  • Piuhat latureihin 56 g -> Kyllä sitä ihminen latailee laitteita nykyään.
  • Varavirtaa 2 kpl 334 g -> Molemmat tarvittiin, hyvä että otin kaksi powerpankkia.
  • Hyttyssuojaus (hattu ja myrkyt) -> Vaikka olikin ihan saakelisti hyttysiä, en silti käyttänyt kumpaakaan. En vaan osaa.
  • Apteekki (Bepanthen, Abilar, laastaria, rakkolaastaria) 88 g -> Yhteinen EA-pakkauksemme ei ollut meikäläisen rinkassa. Otin silti sen lisäksi nämä kamppeet, ja jokaista käytin. Etenkin pihkavoide on kyllä mainiota moneen tilanteeseen.
  • Istuinalusta 8 g -> Melko turha, kun oli niin kuivat kelit. En tarvinnut.
  • Puhdistuspyyhkeitä 194 g -> Hajuttomia ja mietoja, sopivat myös trangian pikatiskaukseen, jos ei heti ehdi tiskata. En kauheasti käyttänyt, muuta kuin vessakäyntien käsienpuhdistuksessa.
  • Terveyssiteitä 78 g -> Varmuudeksi vaan pitää olla.
  • WC-paperia 118 g -> Onnistunut rullavalinta. Arkit riittivät viikoksi. Joillakin oli tiukempaa...
  • Hammasvälineet (tahna, harja) 90 g -> Näistä harva tinkii?
  • Lamppu ja remmejä 104 g -> Kumpaakin tarvittiin. Remmejä apuna kiinnityksessä ja lamppua aina autiotupien hämäryydessä.
  • Lompakko 86 g -> Voisihan sitä vieläkin keveämmän kehittää.
  • Tulitikut (2 isoa askia) 56 g -> Ei näitä näin paljon kulu, mutta varmuus aina paras.
  • Päiväkirja ja kynä 440 g -> No tämä se on se painava möllikkä. Mutta tästä en myöskään luovu. Käsin kirjoitettu päiväkirja on parhautta.
  • Anni Polvan romaani 292 g -> Luin ääneen muille tätä laatuteosta. Revin sivuja irti sitä mukaa, ja kannet irroitettu jo ennen reissua. 
  • Kartan kopiot 26 g -> Kopioita käytän vaeltaessa, vaikka oikeakin kartta on mukana varmuudeksi.

Ruoat (meikäläisen rinkassa olevat)


Eräs porukastamme kantoi melonin erämaahan.
  • Marmeladi kakkuun 268 g -> Oli muuten törkeen hyvä Hannanpäiväkakku!
  • Näkkäriä 458 g -> Hellekelistä johtuen näkkärin menekki oli poikkeuksellisen pientä. Ihan outoa! Yleensä vetelen näkkäriä joka aterialla ja ahnaasti sittenkin.
  • Cashewpähkinät 74 g -> Nämä jäivät käyttämättä, koska meiltä jäi perjantain ateria kokkaamatta. Sevettijärven baarin kebabit voittivat.
  • Keksit (ti, to) 184 g
  • Nuudelit 184 g
  • Tofu 98 g -> Kuivuminen ei ollut onnistunut. Tofu poloinen oli homehtunut, joten jäi syömättä. Onneksi oli varalla soijarouhetta.
  • Rieska-ainekset pussissa 104 g -> Mahtavaa kamaa sellainen itse paistettu rieska!
  • Maitojauhe (to) 44 g -> Maitojauhetta tarvittiin moneen jälkkäriin, joten pussitimme ne valmiiksi annoksiinsa.
  • Kaurahiutale -> Omena-kaurapaistos jäi jostain syystä tekemättä. Ehkä sekin oli sen Sevettijärven baarin syytä...
  • Kuivatut perunat 114 g -> Aina kyllä toimivat tosi hyvin.
  • Kuivatut wokkivihannekset 18 g -> Kevyttä kamaa, ja silti tuovat kivaa makua.
  • Pähkinäsäkki 266 g -> Tehtiin hyvä sekoitus ihan itse, kun ostimme erilaisia pussukoita.
  • Maustesäkki 438 g -> Ehkä hieman yliampuva määrä mausteita, mutta saimme kyllä hyvin maustettua kaikki ruokamme, kun valikoimaa oli.
  • Kiisseliä aamupalalle 94 g -> Kiisseliä taisi olla useampanakin aamuna.
  • Vaniljakiisseli 76 g -> Tätäkin oli useampana kertana.
  • Maitojauhe 18 g -> Nämä on näitä valmiiksi punnittuja maitojauheannoksia eri ruokia varten.
  • Kastikepussi 90 g -> Hyvää muhennosta oli kyllä!
  • Sokeri 46 g -> Limejälkkärin makeutukseen.
  • Kuivattu naudanlihasuikale 80 g -> Makoisaan muhennokseen menivät.
  • Maissisuuruste 10 g -> Ihanan limejälkkärin limesössöön.
  • Kuivatut broilerisuikaleet 72 g -> Nämä jäi käyttämättä, kun Sevettijärven kebabit houkuttivat liikaa.
  • Marengit 78 g -> Ihana jälkkäri, vaikka nämä menivätkin melko muruiksi kuljetuksessa.
  • Limet 240 g -> Limejälkkäri oli ihan sairaan hyvää. Kannatti kuskata!
  • Kuivattu feta 32 g -> Feta menee helposti ihan kuivaksi, eikä oikein enää pehmene liottaessa.
  • Viljapihviainekset 160 g -> Harvoja valmisruokapusseja, joista oikeasti tykkään. Nuudelin kanssa hyvää.
  • Nuudelit 174 g -> Muutoin melko turhaa ruokaa, mutta viljapihvien kanssa hyviä ja oli ne wokkisössössäkin hyviä.
  • Kuivatut mansikat 80 g -> Marenkijälkkärin hilloon. Ihan sairaan hyvää!
  • Öljyt 2 pikkupulloa 108 g -> Lähes kaikki meni viikon aikana. Käytimme erityisesti oliiviöljyä pastoihin.
  • Vaniljakastikepussi 74 g -> Perus-jälkkärin matskua
  • Kuivatut mustikat 34 g -> Marenkijälkkärin hilloon. Niin makoisaa!
  • Muromyslit 70 g -> Tiistaiaamun aamupalan myslit. Tykkään itse ehkä enemmän perusmyslistä.
  • Maitojauhe 42 g -> Näitä valmiita maitojauhepussukoita oli monta. Hyvä, että oltiin merkattu ne tarkkaan.
  • Kuppikiisseliaineet 100 g -> Aamupalamuromyslien kaveriksi. Hyvää ja helppoa.
  • Sulatejuustotuubi 190 g -> Löysimme tuubimallisen sulatejuuston, ja se oli ihan jees. Säilyy avaamattomana lämpimässä. Toki ne muovipurkissakin olevat sulatejuustot säilyvät, mutta tämä oli kyllä melko kätevä käyttöliittymä.
  • Makaronit 304 g -> Kyllä se melkein on niin, että 100 g makaronia per nuppi on just hyvä määrä naisten aterialle.
  • Muromysli 70 g -> Viimeisen aamun aamupalamyslit. Sentään söimme kuitenkin.
  • Salamipötkö 222 g -> Portugalin tuliainen. Olipa törkeen hyvää!
  • Metwurstia 168 g -> Leivänpäällysiä jäi viikon kuluessa, koska näkkärin kulutus oli helteen takia pienempi. Yleensä kyllä kuluu enempi.
  • Metwurstia, pkt nro 2. 184 g -> Lisää metwaria, ja tosiaankin sitä sitten jäi...
  • Salmiakkia 190 g -> Salmiakki on aika mukavaa naposteltavaa, kun tekee mieli jotain pientä karkkia.
  • Kakkupohja 342 g -> Hannanpäiväkakku oli taivaallinen ja superherkku, joka kannatti kantaa sen yhden etapin verran.
  • Kuppikiisselit 92 g -> Vimpan aamun kiisselit, jotka söimme myslin kera.
  • Patukat 7 kpl 292 g -> Helle teki tepposet! Ei tehnyt mieli edes suklaata! Ohhoh!
  • Kaakao-annospussit 426 g -> Ihan liikaa oli näitäkin, kun kulutus putosi helteen takia. Ei vaan tehnyt mieli mitään kuumaa juomaa.
  • Extrapähkinät 96 g -> Kyllä nämäkin tuhottiin. Suolaista ja hyvää.
  • Kuivattuja sieniä 20 g -> Ei tullut näitä käytettyä, koska ei ollut kaikille mieluisaa.
Ryytynyt rinkan kantaja. Mukana Hannanpäiväkakku.
Ruoat jakautuivat meillä siis kolmen naisen kesken, joten tässä eivät olleet tietenkään kaikki viikon ruoat. Yritimme jakaa ruokamäärät niin, että jokaiselle tuli kannettavaksi reissun alkuosan päivien ruokia sekä viikon loppuosan päivien ruokia. Itselläni olivat tiistain ja torstain ruoat, sekä mm. se Hannanpäivän kakkumatsku. Osa materiaaleista kakkuun ostettiin matkalta, joten ne ainekset eivät ole tässä listauksessa, eli esim. kuohukerma, rahka, tuoreet mansikat ja tuoreet vadelmat.









lauantai 11. elokuuta 2018

Vaellus Kaldoaivin erämaassa: hikeä ja hiljaista kauneutta

Tulipa vaellettua viikko Kaldoaivin erämaassa partioporukalla. Partiolippukuntamme Partio-Puhurit on järjestänyt Lapinvaelluksia säännöllisesti jo useiden vuosien ajan, ja tällä kertaa taapersimme Pulmankijärvi-Sevettijärvi -reitin pohjoisimmassa osassa Suomea.

Reissu oli taas monin tavoin opettavainen ja upea, ja ajattelin kirjoitella aiheesta useamman blogikirjoituksen eri teemoilla. Tässä ensimmäisessä tekstissä voisin kertoa perustietoja matkastamme ja kuvailla jälkitunnelmia.

Kunnon kööri kulkemassa
Parikymmentä kiloa selässä.


Porukkamme oli 14 hengen suuruinen sekalainen seurakunta, jossa nuorimmat olivat yläkouluikäisiä ensikertalaisia ja vanhimmat yli nelikymppisiä. Joukkoon mahtui siis tyttöjä ja poikia ja hyvin eri kuntoisia. Tästä syystä jakauduimme jo ennen vaellustamme ruoka- ja telttakuntiin, ja vaelluksen aikana yövyimme kaikki yhdessä sovituilla yöpymispaikoilla, mutta päivän kulkemisrytmit muodostuivat kullakin porukalla omanlaisiksi. Se oli hyvä systeemi. Näin jokainen sai edetä omassa tahdissaan, mutta näimme kaikki toisemme aina yöpyessämme.

Ensikertalaisia opastimme ennakkoon ruokien suunnitteluissa sekä varustautumisessa. Itselläni on aiemmilta vaelluksilta tallessa kaikki ruokalaskelmat, päiväkirjat sekä varustelistat, joten niitä oli hyvä hyödyntää myös uusien tulokkaiden valmentamisessa. Toki itsekin niihin aina palaan, kun reissulle olen lähdössä.

Järkevät päivämatkat helteeseen

Tsaarajärvellä paistoi aurinko ihanasti illalla.
Olimme suunnitelleet päivämatkojen pituudet maltillisiksi, koska:

a) Kaldoaivin erämaan maasto näytti kartan perusteella melko rankalta
b) meillä oli ensikertalaisia mukana
c) halusimme käyttää aikaa muuhunkin kuin suorittavaan kulkemiseen

Tässä etappimme viikon aikana:

Lauantai-ilta: Pulmankijärvi-Miutijoki 8 km (tuntui paaaaaaaljon pitemmältä tämä...)
Sunnuntai: Miutijoki-Tsuomasjärvi 5 km
Maanantai: Tsuomasjärvi-Tsaarajärvi 11 km
Tiistai: Tsaarajärvi-Huikkimajoki 12 km (erityisen kuuma helle ja suot tekivät tästä raskaan pätkän)
Haihdu hiki! Poistu kainaloista!
Keskiviikko: Huikkimajoki-Iisakkijärvi 9 km
Torstai: Iisakkijärvi-Opukasjärven jälkeen muutama kilometri reittiä eteenpäin, yö maastossa 11 km
Perjantai: Maastokohta  Opukasjärven jälkeen-Sevettijärvi 8,5 km

Päivämatkat olivat tällä "Pulmanki ratkaisee" -vaelluksellamme keskimäärin 10 km pituisia, ja se oli todella fiksu ratkaisu. Osui nimittäin kohdallemme melkoiset helteet. Päivälämpötilat olivat lähellä 30 astetta, mikä teki kulkemisesta huomattavasti raskaampaa. Sai huolehtia tarkkaan nestetasapainostaan ja ihon hyvinvoinnista, kun hikeä pukkasi litratolkulla.

Tunturiylänköä, suota ja metsikköä


Rinkka yksin ylängöllä kykkii.
Maasto todellakin oli aika rankkaa tällaiselle peruspulliaiselle, etenkin reitin alkuosassa. Noustiin useita nousuja, mutta toisaalta näkymät olivat todella kauniit, jolloin ei nousun rasitukset haittaa. Reitti eteni mielestäni Pulmangin suunnalla varsin ylävoittoisesti tunturiylängöillä. Upeaa näkymää kantaen katsetta tosi kauas.

Nousujen väleissä oli suo-osuuksia, joista osa oli melkoista kosteikkoa. Vaelluskengät upposivat turvepuuroon ja sukat kastuivat. Pahimmillaan, jos ei ollut tarkkana,  upposi suohon lähes nivusiaan myöten. Parhaiten selvisi, kun tunnusteli sauvalla sopivia astinkiviä tai mättäitä. Pahimmat vellikohdat kiersimme sovulla kaukaa.

Sevettijärven päässä siitä Iisakkijärven tienoilta maasto muuttui erilaiseksi. Maisema oli puiden verhoilemaa, matalampaa. Oli koivikkoja ja männikköjä sekä hiekkaharjuja. Polusta tuli loppua kohden kivikkoisempi ja näkyvyyttä kauas ei enää ollut. Itse tykkäsin enemmän Pulmangin päästä.

Kuivuus vaikutti vesitilanteeseen

Joku puro sentään virtasi.
Koko kesä on ollut poikkeuksellisen lämmin, myös Lapissa. Kuumuus ja kuivuus olivat vaikuttaneet alueen puroihin, järviin ja jokiin. Monet purot olivat enää pieniä lirusia, joista ei saanut mitenkään otettua juomavettä. Osa puroista oli kokonaan kuivuneita. Juomavettä piti siis tarkemmin miettiä, missä ja milloin sitä saa täydennettyä, sillä muutamat purot tuntuivat niin hitaasti virtaavilta ja lämpimiltä, että emme uskaltaneet niistä ottaa, tai ainakin vesi piti keittää.

Vesien ollessa alhaalla oli jokien ylitykset tosi helppoja. Kahlaamiseen ei tarvinnut kauheasti valmistautua, sillä vaelluskengi
llä pystyi hyppelemään kiviltä kiville. Ainoastaan Silisjoen kohdalla otin vaelluskengät pois, kun halusin mennä paljain jaloin kastelematta sen enempää kenkiäni taas märiksi. Olivat kuitenkin suolla kastuneet niin monta kertaa.

Veden puute sai minut pohtimaan vedensuodattimen hankintaa. Pitää ruveta tutkimaan, mikä olisi omaan käyttöön kaikkein paras. Tabletteja en haluaisi käyttää. Yhdellä porukastamme oli mukana jännä "kynä", olisikohan ollut nimeltään Steripen tai joku vastaava. Se tappaa pöpöjä UV-valolla. Kätevän kokoinen pötkyläinen. Matkan aikana näimme myös muita vaellusporukoita, ja joillain oli suodattimia mukanaan. Niitä taitaa olla tosi paljon markkinoilla.

 Mihin seuraavaksi...?

Oli kyllä taas niin hieno reissu. Kirjoitan erikseen vielä blogitekstit ruoistamme sekä varusteista. Heti rupesin pohtimaan, mihin sitä seuraavaksi lähdemme lippukunnan voimin. Itselläni on ajatuksena tehdä ruskavaellus ensi vuonna, mutta partsaporukalla varmaan taas sitten parin vuoden päästä.