Varustehankintojen kevät (ja vähän kesäkin)

Nyt on kuulkaas vaellusta varten hommattu yhtä sun toista. Ja lahjaksikin on saatu. Päivitin kalustoni kuntoon, ja nyt on hyvä lähteä reissuun (joka siis häämöttää jo viikon päästä) (!).

Hankinta nummero 1: RINKKA

Ostin sitten sen himoitsemani rinkan. Päädyin Fjällräven Kajkaan, koska sain sen säädettyä testipainoilla parhaiten omaan selkääni sopivaksi. Sain muuten mahtavan hyvää palvelua Scandinavian Outdoor -liikkeessä. Myyjä jaksoi syynätä kanssani rinkan sopivuutta ja istuvuutta, jotta löytyi se paras säätö ja sopivin malli. Erilaisia punnuksia laitettiin rinkkaan ja kokeiltiin, miltä tuntuu selässä. Ihanasti hän nousee ylös hartioilta, ja paino laskeutuu lantiolle.

Malli on nimenomaan naisten malli ja kooltaan sopivat 65 litraa. Sillä litramäärällä olen kokenut pärjääväni, etenkin, kun rinkan taskut ja remelit ovat sopivan mallisia. Kuten jo aiemminkin kirjoittelin, olen aika tarkka taskujen ja remmien malleista, joten niitäkin tsiigailin ostaessani. Värivaihtoehtoja ei tällä kertaa ollut tarjolla muita kuin tämä musta, mutta musta on ihan kätevä siinä mielessä, että se ei pinty nuhruiseksi niin helposti.

Täsä hän on:

Fjällräven Kajka. Mää olen hänestä nii ylppee!

Odotan jo innolla tulevaa vaellustamme. Hieman jo pääsin tätä rinkkaa testaamaan kevään lopussa partsaretkellä, mutta ei siinä ihan vielä päässyt kantamaan todellista taakkaa selässään.

Hankinta nro 2: VAELLUSHOUSUT

Samalla, kun ostin rinkan, ostin myös uudet vaellushousut. Ensi viikon loppupuolella on vissiin vieläkin karseaa hellettä luvassa Lapin pohjoisiinkin osiin, joten katsotaan nyt, miten vaellushousujeni käy. Ovatko liian kuumat, tai voiko niissä taivaltaa?

Omalla kohdallani housujen osto on aina lähtökohtaisesti pientä tuskaa. Olen töppöjalkainen, mutta lantioni ja vyötäröni on ihan normaalin naisen mitoissa. Kaikki housut ovat aina sellaisia, joissa on lahkeen pituus ihan pielessä.

Juomarakko pulleana.

Mikäköhän siinäkin on, että tynkämittaisia retkeilijöitä ei huomioida housujen valmistuksessa? Tai välillä huomioidaan, mutta mielestäni liian vähän.
Vaellushousuista minulla ei nyt satu olemaan kuvaa, mutta ainoat sopivat löytyivät Fjällrävenin mallistosta. Niissä on lahkeessa kiristysmahdollisuus, joten töppöjalkaisuus ei haittaa. Jee!

Hankinta nro 3: JUOMARAKKO

Tämä juomarakko ei ollut oma hankintani, vaan suorasukainen toive äitienpäivälahjaksi - jonka myös sain. Mahtavaa! Tähän asti olen pelannut vesipullona toimivan vanhan limsapullon kanssa. Tuntuu juhlalliselta nostaa rakko selkäänsä ja sujauttaa letku upouuden rinkan letkupaikalle. Tekninen meininki!

Uuden juomarakkoni kanssa ihmettelin ensin, miten se huolletaan - tai lähinnä miten sen saa parhaiten kuivattua? Onkohan joku keksinyt vielä paremman keinon kuin laittaa limsapullo sinne pussin sisään pitämään sitä auki kuivumisen ajan? Ja toinen, mitä mietin, oli se, että näitähän taitaa olla paljon isompiakin säkkejä selkään ripustettavaksi. Missä tilanteissa vettä mahtaa kulua jättiläismääriä? Ehkä jossain aavikko-olosuhteissa tai muuten jossain tosi kuumassa?

On se kiva, kun on äitienpäivä, niin voi saada tällaisia toivelahjoja. Kannatti tuottaa pari lasta maailmaan.

Hankinta nro 4: HALPPIS-CROCSIT

Halppis-crocsit tassutteluun taukopaikoille

Useiden reissujen jälkeen olen sen nyt oppinut, kiitos ystäväni Niinan: Halppis-crocsit toimivat parhaiten vaelluksilla yöpymispaikan tassuttelukenkinä sekä jokien ylityksissä. Halppis-crocseissa muovi on kevyttä, eli ne eivät juurikaan paina rinkassa. Crocsin kopiot kuivuvat hyvin, eli jokia kahlatessa ei haittaa, vaikka kenkä kastuu. Aiemmin käytin ylityksissä uimatossuja, mutta ne eivät kuivu millään pohjoisen viileissä keleissä, ja ne painavat karsean paljon, etenkin märkänä.

Näissä tohveleissa on mahtavaa astella yöpymispaikassa, kun koko päivän on ensin vaeltanut vaelluskengissä. Ostin tarkoituksella sellaiset, että villasukka mahtuu jalkaan, koska villasukka on aina villasukka. Lisäksi bonuksena on tietenkin halpa hinta.

Hankinta nro 5: UNTUVAMAKUUPUSSI

Tämä oli viimeisin hankintani vielä tässä heinäkuun puolella. Vanha untuvapussini täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Hän on iäkäs Joutsen Superlight 850 g, ja voin kertoa, että hänessä on PALJON lukemia unimittarissa. Olen käyttänyt Joutsenen pussia ehdottomasti kaikkein eniten makuupusseistani, sillä se on ollut kevyt ja lämmin. Nykyisin, johtuen iästä, se on ehkä aavistuksen ei-niin-lämmin, mutta yhä edelleen hän sopii hyvin lämpimiin öihin ja sisämajoitukseen.

Niinpä päätin, että jospa nyt kuitenkin vielä ennen reissua ostan sen uuden untuvapussin, jota olen haikaillut. Untuvapussi syystä, että:
1. Se on kevyt
2. Se pakkautuu pieneen tilaan.
3. Se on lämmin.

Untuvapussien hintahaitari on iso, riippuen siitä, minkälaatuista untuvaa käytetään ja mihin lämpötilaan pussi on tarkoitettu. Itse tarvitsen kolmen vuodenajan pussia, joten niitä lähdin syynäilemään. Löysin vertailemalla mieleisen, ja päädyin lopulta Rabin Neutrino 400:aan, ja miesten malliin, vaikka koko siinä olikin isompi, mutta meidän perheessä saattaa tätä pussia käyttää myös muutkin kuin minä, niin parempi olla yleiskokoinen makuupussi. Pussin paino on reilut 800 grammaa, joten kevyt on kantamus.

Tässä pussissa on ainakin valmistajan mukaan käytetty eettisesti tuotettuja untuvia. Lisäksi se on käsitelty vettä hylkiviksi, joten pussin pitäisi paremmin sietää kosteitakin kelejä. Ainakin nyt yhden viikon telttareissun kokemuksella pussi tuntui tosi mukavalta ja lämpimältä. Se myös pakkautuu juuri täydelliseen ohueen makkaramaiseen muotoon. Tykkään makkaramaisuudesta makuupussissa. Sen saa hyvin pakattua rinkan läpän alle.

...Vielä siitä vanhasta makuupussistani. Miten olen saanut untuvapussin kestämään kaikki ne partsaretket 30 vuoden ajan? Ehkä muutamia syitä osaan arvata:
1) Olen säilyttänyt makuupussia avonaisena varaston kaapissa ilmavasti roikkuen.

Joutsen 30 vee ja mä. Siinä varmaan  on sellainen pari.

2) Olen pessyt pesuohjeen mukaan pari kertaa. Kuivausrummussa olen kuivannut pesun päätteeksi, hellävaraisella kuivausohjelmalla.
3) Olen tuulettanut ja kuivannut pussia reissun aikana mahdollisuuksien mukaan.
4) Joutsenen pussi on luultavasti ollut laadukasta tekoa. Vetoketju toimii yhä hyvin. Untuvat eivät ole karanneet. Kaikki osat toimivat.

Saa nähdä, miten Rab pärjää jatkossa. Pääsenkö viettämään myös hänen 30-vuotisjuhliaan? Olenko eläkeikäisenä Rabin kanssa reissunaisena?

Tässä kunnianosoituksena vielä kuva Joutsenen pussista. Voisin järkätä hänelle pippalot tässä joskus. Kuka lähtisi makuupussibileisiin?